tiistai 6. maaliskuuta 2012

TOSIAAN

Postausintohan ei lopu koskaan.
Paitsi ehkä välillä. En voi sanoo et en ois ehtiny postailla, ku kyl mul on aikaa. Enkä voi sanoo et en ois ehtiny postailla ku oon opiskellut. Koska en oo. Nukun ja katon telkkarii kaikki päivät enkä tunne aina ees huonoo omaatuntoa siitä. Oisin ihan hyvin voinu postaillaki, ku missään tapauksessa en näköjään kuitenkaan opiskele.

Tein eilen yhteishaun ja on aika jännittävää ku ei yhtään tiedä mihin elämä vie täs kevään aikana. Jos pääsen opiskelee jonnekki ni muutan sitte ko. paikkaan. Jos en pääse minnekkään, ni muutan minne ikin haluan. Eli muutan kaikissa tapauksissa. Vihdoinki voin alottaa elämäni. En voi sanoo liian montaa kertaa, et oon niin vitun kyllästyny siihen et mitään ei oo missään. Välimatkat mitataan vittu päivissä, eikä minuuteissa.





Oon kevyesti ilmaistuna kohtuullisen innoissani siitä, et saan sisustaa mun oman kodin. Ja saan olla siel yksin ilman et kukaan vittu kyselee tyhmii kysymyksiä. Lisäks pääsen sielt jokapuolelle pelkillä jaloilla. Sit teen postauksen siitä kämppäsysteemistä. Siistii. Mut siihen on nyt viel aikaa pikku tovi. Sitä ennen pitäis selvitä kirjotukset loppuun ja käydä kuusissa pääsykokeissa :D Niihinki ehkä pitäis lukea. Mut en ota mitää stressii. Pärjään hyvin vuoden ilman koulua. Kyl mä keksin tekemistä. Lähen maailmalle.

Lähitulevaisuudessa häämöttää myös pari ulkomaanmatkaa: toukokuussa aurinkolomalle Kreikkaan ja kesällä kaupunkilomalle Ranskaan. Trés bien! Kunpa aika menis nopeesti. Pitääki ottaa läppäri mukaan, ni voin postailla wuuuu.


Haluisin tollasen matkalaukun. Toi ois niin siisti ku lähtee reilaamaan! Makoilla sit sen päällä junaa odotellessa kuumalla asemalla. Voin nähä sen kuvan mielessäni. Joku Texas tai Meksiko. Sellast avaraa, tyhjää, kuumaa ja autioo. Sit vaan kaktuksia siellä ja vitun kuuma. Kunnon reilausmeininki. Siitä puheenollen oon menossaki reilaamaan ihan in real life. Mut siihen on viel aikaa. Sitä paremmal syyllä. Suunnitteluun pitää käyttää aikaa. Siit tehään täydellinen elämys. 


Haluun käydä maissa, joissa en oo viel käynyt. Mun mielest joka ikinen maa täl pallolla on must see. Haluun käydä kaikissa. Miks pitäis tyytyy vaan muutamaan ja luulla et ne on parhaita ikinä. Sitähän ei voi tietää, jos ei oo ite kokenut kaikkia. Ja miks en kävis kaikissa maissa ? Oon alottanu tällee turvallisesti perus Euroopan kiertely -ratkaisulla. Ja mun mielest on ihan ok kierrellä Euroopassa ja tietää nää lähimaastot. Sitte sen jälkee aion lähteä kauemmas. Vaikka maanosa kerrallaan. Tai sieltä täältä. 
Australia ois helppo ku siin sais maan ja koko maanosan yhel iskulla. Taidanki yrittää sitä ekana. Toinen tärkee seikka, joka jokaisen olis osoitettava vääräksi, on se, et ku menee johonki maahan, yhteen kaupunkiin, eikä poistu sen rajojen sisäpuolelta, ni porukka luulee tietävänsä siit MAASTA kaiken. En sano et ite oisin nähny aina koko maan, mut sillon en myöskään rakenna mitään lopullista kokonaiskuvaa siit maasta. Tottakai siit nyt jotain saa tietää, parhaas tapaukses suurimman osankin. Mut usein ne turistikohteet kyseisissä maissa, joihin porukka menee, on jotain ihan muuta ku sen maan muut kaupungit. Kaikki paikallisten asuttamat alueet ois sen kannalt hyvii, et näkis sen oikeen meiningin eikä sitä feikkii.
Täs on nyt pikku show'ta niistä paikoista joihin pitää ainaki mennä. Mikäli elän pitkään, meen kaikkiin. Mut nää on sillee ensitilassa.


Italia


Islanti


Hollanti


Sveitsi


Irlanti


Nyki. Ja miks kaikki muut on maita mut tää on vaan kaupunki, ni nimenomaan. VAAN kaupunki. Tää on niin iso, et iso omppu on kyl matkan kohteena ihan yksinään. Toki aion nähdä muutakin maata siellä. Joskus.






Caribian saaristo. Sellanen risteily vois olla ihan okei. Miami, Kuuba, Jamaika...

Täoli tässä - It's over. 
Pitää ryhdistäytyy ku tulee vieraita juhlistamaan äidin ja mun synttäreitä. 
Muistakaa et torstaina on naistenpäivä JA mun synttärit.
Hejdå









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti