karkuun

TURHAA !!!!! Mun pitäis lukea nyt Suomen historiaa EIKÄ OLLA TÄÄLLÄ, mut mun on pakko nyt äkkii kirjottaa ku mä en tiedä mikä mua vaivaa. EN PYSTY LUKEE, en vaa pysty. En osaa ? Sit aloin selailla kaikkii vanhoi Ruotsin ystävyyskuntavierailun monisteita yms shittii ? Luin myös tasa-arvo -keskustelun ja kaikkii markiisien mesekeskusteluit ja nauroin niitä mut mun pitäis nyt lukee. Katoin telkkaria ja kävin harkoissaki ! Ei olis pitäny tehä niitäkään kumpaakaan. Tää on jotain niin kauheeta ? Oisin ollu pois harkoista ja ollu täs pöydän ääres mut en ois varmaa ees lukenu silti. MITÄ TAPAHTUU. Nyt mun motivaatio on niinku kaikkein paskin ikinä. Jos jostain kokeest joskus saan nelosen ni se on vittu tämä !!!!! voi perä. Mut pitää yrittää muistaa et tää on historian viiminen pakollinen kurssi.
MÄ VITTU TIESIN et sit ku kirjotukset ja autokortti ja kaikki on niinku suoritettu ni mun motivaatio laskee niin maanrakoon et koko loppukevääst ei tuu mitään. Ehkä osittain siihen vaikuttaa myös se, et luulin jo et tulis kevät mut sit ei tullukkaa. Toipe viiminen koeviikko menee sit paremmin jos vähä aurinko paistais ja sillee. Muuta en nyt voi sanoo ku et täst tulee hemmetin mielenkiintonen ilta. Jos selviin ees hengissä. Tää on järkyttävää. Ihanku mua kidutettais henkisesti. Nyt se kidutus vaa pahenee ku kelaan et koht lopetan tän kirjottamisen ja sit pitää alottaa lukeminen. En haluu lopettaa tätä. Yritän viimisee asti vältellä tota kirjaa, joka on muuten tos auki. Oon jopa sivulla 73. Mut tost alkuosast on ollu jo koe, eli oon lukenu varmaa jotain 10 sivua, nice <3 AUTTAKAA MUA, aika käy vähiin. HALUUN KARKUUN tätä koeviikkoo. haluun pois täält. yhyyy

ja kuuntelen tääl vaan fantasia-impromptuu, lol.
HAUSKAA ILTAA VAAN KAIKILLE
-A

hevoset & peruutus ylämäkeen

WOW joo hei saatiin aikaan eka markiisiajelu tänään!! Tulin juuri kotiin ja oli ärsyttävää ajella pimeellä ku autoi tuli vastaan ni ei nähnyt mitään :( Mut siis joo saatiin tänään kuningasidea lähtee ajeleee ja mä oon ainaki hengissä kotona !!!!! mä pidän sitä jo suurena saavutuksena ku miettii minkälaisii kuolemanilmotuksii oltais tänää saatu aikaan.
Noi otsikon vihjaukset liittyy tietenki siihen osioon, jossa urosmarkiisi ajeli.

Käytiin eka jossain random paikassa, jonka maantieteellistä nimeä tai sijaintia koordinaateista puhumattakaan en tiedä. Sen jälkee ajettii jonnekki metsätielle ja markiisi pääsi ratin taakse :D SIT TULEE HEVONEN VASTAAN. Markiisil meni pupu pöksyyn ja piti vaihtaa paikkoja BD meitsi peruutti "levikkeelle" (lue: lumikasaan) ja sit huomattiin, et se vitun hevonen oliki kääntyny jonnekki sivutielle. BORING. No sit markiisi uusiks rattiin ja mentiin. Sit ajeltiin vähän siellä täällä ja jossain vaihees käännyttiin siel mettätiel ympäri ja markiisin piti ajaa eka alamäkee alas ja sit peruuttaa sitä YLÖS :D se oli tosi hauskaa ku yritin samalla opettaa markiisii ylipäätään ees ajamaan, ni heti pitää peruuttaa ylämäkeen, ja aika huvittava meteli siit syntyi :D sitte kohta mentiin jonneki helvetin viljankuivaamoon tms :D Täs eka vähä alkumaistiaisia.

Sit me alettiin vähä tööttäilemään siel jokapuolella. Ja huomattii vast iha lopuks et vittu siit kuuluuki järkyttävän kova ääni :DDDDDD Mehän oltii tööttäilty siel iltapimeellä jossai asuinalueilla yms ja peloteltu ihmisten koiria ja lemmikeitä, lemmiköitä, lemmikkejä ? mikä vvittu se on ? kuitenki, siit tuli mieleen, et nähtiin myös KETTU!!!!!! ku oltii PALAUTETTU mansikka kotiin, jonka kanssa käytiin mm. vanhalla sillalla ihastelemassa panelian ainoaa graffitia ja veteen uponneita esineitä, joista yhtenä mainittakoon polkupyörä. Ihailtiin myös ekopistettä ja ajettiin ympyrää ruumishuoneen takana. Kuullostaa niin friikiltä. Sitä se oli. Myös tupakansytytin meni vähän rikki ja se ei oo vieläkään pompannu sielt ulos näyttääkseen olevansa valmis sytyttämään markiisin tuleen. Huomattiin myös, et sumuvalot ei toimi.

 Täst kuvast löytyy se graffiti, jos tarkkaan kattoo. Mut sit ekopisteen vierest löyty kuitenki viel toinenki :(

Sitte nähtii monta (kaks) kissaa, joist yks oli ihan pieni pentu <3 mut me ei ehditty ottaa siit kuvaa. Vaik yritettiin kovasti. Mut ei siel pimees autos ees nähny hemmetti mitään. Juttu meni tällee, M: "KISSA!!!!!! AJA SEN PÄÄLTÄ!!!!!!!.............eiku se onki hei joku pieni pentu uiui vähän söpö hei hihihihihihihihehehhehihiii ihana pikku pentu"

 

Ni sillee. Ja sitte

 

En tiedä. Ajeltiin ja ajeltiin vähä. Ja saatiin varmaan myös aikaan pahennusta (tai markiisi sai ku se ajeli miten sattuu siel koulun pihalla) ku porukka yhtäkkii keräänty sinne parkkipaikalle kytikseen. Varmaa soitti poliisit. Mut ne ei koskaan saanu meit kiinni. Eikä ainakaa viel jouduttu putkaan. Mut tää oli vast hei eka ajelu, ni viel pahempaa on tulossa. Pää vähä särkee. Meen varmaa nukkuu. Kiitti hei ajelusta itse kullekin. Myös sille naiselle ja koiralle, jotka kääntyivät katsomaan, kun painoin tööttiä. Ja niille kahdelle heijastinliivien kera kulkeville jalankulkijoille, jotka kyttäsitte, kun ajoimme ohi. (Ei johtunut tööttäilystä, vaan moottorin kehräämisestä). Kiitos myös ylämäki, joka et päästänyt meitä ensimmäisellä yrittämällä ylitsesi, vaan pakotit meidät perääntymään alamäkeä lumikasaan ja sait markiisin kusemaan melkein housuihinsa. Kiitos nimeltämainitsemattomalle opettajalle, jolle varattua parkkipaikkaa ihailimme. Etunimi alkaa pirjolla. Kiitos möykyt ja kuopat, jotka melkein rikoitte autoni. Kiitos markiisi ja mansikka, jotka molemmat aiheetta käytitte tuulilasinpyyhkijöitäni. Kiitos jänis, joka kotimatkallani pelästytit minut lähes kuoliaaksi. Kiitos markiisin puhelin, joka toit valoa pimeään. Ja kiitos golf, joka jaksoit ehjänä kotiin asti.

TOIVOO järkyttävä kuva

Sekopsstaus FROM arvaa

Näin ihan ensimmäisenä mä ilmoitan että tässä postauksessa ei oo mitään järkeä, eli älä ota liian vakavasti :D

Mul oli äsken konsertti joka meni ns. päin hevonvitunkettua. Oli kyl tosi kiva soittaa, ei siinä mitään, mut mun käsien tärinä ei oikein antanut sitä toivottua ilmavuutta siihen, eikä se muutenkaan ollut kovinkaan laadukas esitys. Yllätyksellinen kylläkin! Anteeks vielä kerran Johanna jos luet tätä, kiitos muuten kyllä tosta soitosta. :) Oli ilo soittaa..

Vitsi, käytiin äsken porukalla Kampin K-marketissa hakee nopee jotain safkaa ettei ihan kuoltais nälkään. Kampis on aina jotain ihQdaapissisjotainsekasikiöitä ja ne on aika huvittavia. Siinä sitten suureen ääneen päiviteltiin syitä sille, miksi kuukausi kuukaudelta ne sekasikiöt tuntuu niin tyhmiltä ja hölmöiltä. Johtuuko se siitä, että oman kasvun seurauksena oma elämänkatsomus vähän muuttuu ja ite kehittyy henkisesti vähän "järkevämmäksi" vai onko syynä tosiaan se, että ne sekasikiöt tosiaan tyhmenee entisestään vuosi vuodelta?
No, oli miten oli, en jaksa asiaa enää pohtia.

Nyt mä leikisti angstaan sitä et oon vähän paska ja tälleen mut kuitenkin mä nauran ja nautin elämästä. Oikeesti mä tykkään olla nyt täällä Helsingissä, ainakin eilen mulla oli tosi hauska päivä! Kävin yhden mun uuden tuttavuuden kanssa yhdessa ihan sairaan hienossa ja romanttisessa paikassa lasillisilla ja vähän tutustumassa toisiimme. Me vaan naureskeltiin sitä, ku kummatkin meistä oli tosiaan alaikäisiä, mut ilmeisesti se tarjoilija joka meitä palveli ei oikein käsittänyt asiaa. Ainakin se niin innokkaasti ja asiantuntevasti jaksoi vertailla meidän kanssa viinilistoja ja valikoida meille se just paras, täydellinen, tasapainoinen ja lämpimän mausteinen viini kruunaamaan meidän uutta tuttavuutta. Se oli jotain spanskasta tullut superhyvä punkku, en muista nimeä mut sitä ei löydy ees alkon valikoimasta :( Vähän surku, se oli nimittäin niin hyvää!!!


Okei, nyt mä meen kuuntelemaan ton konsertin loppuun ja tälleen ja kaikkee ja tälleen, eli moimoi :D

ps. huomasiks ettei tässä postauksessa ollut mitään punaista lankaa ;)

-M

esse est percipi

En oo vieläkään saanu kirjotuksia pois mielestäni, ja lopulliset tulokset saadaan kuitenki vasta toukokuussa. En mä haluu/jaksa odottaa. Mun filosofia lähti kuitenki YTL:lle kera hulppean arvosanan: eximia.
Olen erittäin tyytyväinen siihen. En tähdännyt edes magnaan :----D toivon kuitenkin, et se pysyis nyt siellä eessä.
Aattelin tehä ihan vaan tällasen minipostauksen, ku haluun jo nukkumaan, ja huomenna on ihan kiva päiväkin ja sillei. Ja edellisestä postinginsta kuitenkin jo viikko :o

TÄNÄÄN (kertoakseni nyt vähän päivän tapahtumista) meillä oli koulussa uinticooper, se oli oikein mukavaa, mutta myöhempää aikaa ajatellen, ei ollutkaan niin kivaa, koska menin eilen siirtämään oboetuntini aikaisemmaksi (personal reasons, by Edward Cullen when he explains his absence, who knows) ja saavuin tänään sinne uiskentelujen venähtämisen jälkeen vartin myöhässä. Opetus: älä aina kuvittele, pääseväsi helpommalla, jos siirrät jotakin aikasemmaksi. Oboeopettajakin joutui lähtemään aikaisemmin, joten tuntini kesti huimat 17 minuuttia ! Ehdin jopa kokoamaan soittimeni. Uimisreissua pidensi vielä se, etten tiennyt, mihin äiti oli autonsa parkkeerannut, kun hän minua sieltä haki. Haahuilin ympäriinsä siellä loskassa ja kaikki päivän patoutumat melkein purkautuivat itkuksi - syynä siis todellakin se loska. Eikä siinä vielä kaikki: venähtämisen myötä myös äitini myöhästyi laulutunnilta, vaikka oli nimenomaan myös eilen siirtänyt tuntinsa vuokseni aikaisemmaksi. Hänen tuntinsa venyi sitten (tietenkin, jos niin voi sanoa) myöhemmän aloittamisen vuoksi, ja sen takia hän sai seuraavan laulajan paskat niskaansa. Esimerkillistys: "EN ARVOSTA IHMISIÄ JOTKA OVAT MYÖHÄSSÄ TAI ANTAVAT ODOTTAA ITSEÄÄN"
hehheh, mun syytä. Mut opetus nro2: myöhästyminen (kuten ei aina kaikki muukaan) johdu aina siitä henkilöstä, jonka niskaan syyt heität. Tällä kertaa vika oli minussa. Ja ehkä vähän kans äidissä, ku se ei valaissu mua tarpeeks siitä, mihin se autonsa jättää.

Sit yks eriskummallinen tapaus sattui mun soittotunnin jälkeen. Se oli outoa. Ja viehättävää. Suloista. Ja hauskaakin. Ehkä siksi, että se oli varmaan hauskinta mun tässä kokonaisuudessaan varsin turhassa päivässä. Nelosluokkalainen (tiedän, koska luin rivien välistä) tuntematon poika yritti ensin pelleilemällä kiinnittää mun huomion, jonka jälkeen se alkoi epätoivoisesti performanssin omaisesti monologgaamaan. Mua ekaks vitutti se suunnattomasti, ku se sössötti ja kelaili ääneen, voisko banaaninkuoren heittää jonkun liikuntapussiin, mut sit kohta se alkoi juttelemaan mulle kaikkea ja puhuttiin sen harrastuksista ja kaikesta. Se kysyi multa, että katonko telkkarista sitä ja sitä sarjaa ku siinä yhessä oppii niin helposti englantia ku se on niin selkeetä. Kysyin siltä sitte, että onko se hyvä enkussa. No, koenumeroitaan se alkoi luetella, ja semmosta tulosta oli, että kyllä, hän on hyvä enkussa. MUTTA "Tänävuonna mä kuitenkin oon ollu vähän huonompi, oon saanu vaan 9- ja sellasia. Mut en oo koskaan saanut huonompaa, kuin kiitettäviä." Johon mä sitte sanoin, että no onhan nekin tosi hyviä. Sitte se sano et "joo kyllä mä aina niissä hyvin pärjään koska ooon hhullllllllllllu....ja hullut pärjää aina niissä" (huomaa mystinen äänensävy)
Mä aloin oikein kelailee, et vittu niinhän se on. (Karu) totuus lapsen suusta.
En osaa ilmeisesti kirjottaa minipostausta.

-A

voi tätä ilon päivää

Kevään koitoksista 3/4 tänään filosofian yo-reaalin jälkeen ohi. Nyt voidaan Iidan kanssa mitä luultavimmin aiheuttaa meidän filosofian muistiinpanoille kuolema ja kasata niistä oma pääsiäisrovio, whipii ! Tajutonta, ettei niitä enää tarvii mihinkään ? Sä opiskelet henkes kaupalla (en liioittele) jotain ainetta, ja sit ku kirjoitat sen ni siihen päivään päättyy kaikki. Ei enää koskaan ? Jos ei sitte välttämättä halua. Mut voin sanoo et must ei tuu filosofia, eikä mitään muutakaan sellasta minkä eteen opiskelisin viel lisää filosofiaa. Tän melkeen viimeisen koitoksen suoritettuani menin heti lainaamaan kirjastosta kirjan. Oon niin kaivannu kuivien filosofiailtojen lomassa jotain kevyempää lukemista :) Nyt sain sitä. Todellaki. Markiisi ei voi arvatakaan mun ilmettä ja reaktiota kirjaston "kaunokirjallisuuden uutuuksia" -osastolla ! Silmiini tupsahti nimittäin seuraavanlainen hassu ilmestys, joka oli pakko heti lainata, ymmärrätte varmaan miksi:

Ihan ekaksi mä luin muutaman kerran ton kannen, että hemmetti lukeeks siinä oikeesti Nuorgam ?? ja ALKO ??!?! Sen jälkeen havahduin todellisuuteen, että KYLLÄ PERKELE siinä lukee. Tehtyäni kirjan kanssa vähän lähempää tuttavuutta, tajusin, että Nuorgamin alko TUHO ? En ehtinyt siinä sen enempää kirjaa selailla, enkä sitä ole kotonakaan vielä pahemmin availlut, mutta toivon sydämeni pohjasta, että (mikäli teos tosiaan kertoo nimensä mukaan alkon tuhosta) kirjan sisältö olisi fiktiota. Nuorgamin alkohan on ensi kesämme matkan päämäärä !! Kirja on siis pakko lukea pikimmiten.
Lainasin kirjastosta myös toisen kirjan, ja sen vähän enemmän tosissani. Sitä aion nyt lueskella ennen, kuin seuraavan jakson äidinkielen pakollisesti luettavat kirjat tunkeutuvat kotiini.

JA KUTEN MONET TEISTÄ JO VARMAAN HUOMASIVATKIN, innostuin auringon ja kevään kunniaksi vähän muokkaamaan tän blogin ulkoasua. Mä tykkään tästä erittäin pirteästä keltaisen sävyisestä blogin ulkoasusta. Enkä uudessa bannerissakaan ole vanhoja perinteitä unohtanut. Ihan pikkumuutoksia siis ! Kaikkein hauskin on ehkä kuitenkin noi hymiöiden "taustat", jotka on keltaiset. Ne saa noi hymiöt näyttämään entistä typerämmiltä, mutta se on vaan hauska juttu.

Te ette tiedäkään, miten paljon mun fiilis muuttuu, ku aurinko alkaa paistaa kunnolla ja lumet alkaa sulaa. Mä inhoon niin paljon sellasta pimeetä aikaa ku nyt on ollu. Sen takia tää alkuvuosi on koulussaki aina kaikkein tuskasin. Mut kohta ei enää ole. Sitäpaitsi pian saa hakee kevätkenkävarastotki esiin, ah. Ja kyllä, tiedän, että saattaa olla liian aikasta iloita tästä, koska esim. takatalvi TULEE toukokuussa, tiedän senkin. Mut silti. Oon tällainen.

JA NYT HALUISIN JO KESÄN JA NYT HALUISIN SHOPPAILEMAAN, okei sori. Nyt mua alko kauheesti naurattaa ku urosmarkiisi käsittelee näis postauksissaan jotain elämän karua sisältöä, ja mä....Oon kirjotusten jälkeen päässyt ulos mun talven kaamoskuoresta ja haluun äkkii pois täältä ja ah voin kuvitella sen kesäpäivän ku mä saan lähteä YKSIN kävelemään jotain katuja kassit kädessä ja miljoona uutta juttua mukana inspiroimassa mua ELÄMÄÄN, se on niin siistiä.

Mä alan nyt tulla villiks, joten on parempi kohta lähteä kattomaan salkkareita...haha, salkkareita. Nyt hypättiin jutussa vähän niinku huipulta melkeen nollatasolle. Oon säälittävä mut mä vaan odotan aina salkkareita ihan sikana. Must on tullu varmaan hullu. Mut kyl joku muuki tykkää jostain ohjelmasta mitä mä en voi sietää. Esim Emmerdale & Kaunarit :D En tajua, et esim. mun äiti aina jaksaa kattoa niitä. Tai jotku Frendit. Sillon ku mä katon Frendejä, se on ihan hyvä ohjelma ja hauska ja sillee. Mut ei mun tarvii avata telkkaria niiden takia. Salkkareiden takia täytyy. Ne pitää jopa laittaa nauhalle jos en oo silloin kotona.

Oho, nyt oon niin omistautunu kirjottamiselle, et mun jätski sulaa. Äiti oli aika kiva ku se toi kaupast jätskii sen kunniaks et mun yks koitos on taas ohi. Vois alkaa lukee tota autokoulukirjaa nyt jos joskus vaik pääsis kuskiks. Yep.

-A

Je suis malade

Vähän säälittävää huomata et kaikki mun postaukset on aika angstisia... :D

Mut ei se haittaa, kirjoitan silti ku nyt tekee taas vähän mieli samalla ku kuuntelen Sibeliusta. Siistiä, eikö?

Satuin kuulemaan tänään vahingossa yhden Sibeliuksen biisin ja se ikävä mitä mä tunsin yhtä henkilöä kohtaan oli niin voimakas etten mä meinannut saada henkeä. Se on niin ihmeellistä, miten ikävää voi tuntea fyysisesti. Mistä se kipu suurta ikävää tuntiessa? Miten joku yks kappale voi saada niin suuren tunnemyrskyn päälle, tai miten voi muistaa niin paljon muistoja, sellaisia jotka saa sut nauramaan ja itkemään samaan aikaan.

Näitä kysymyksiä mä täällä kelailen paremman tekemisen puutteessa ;)

Jos mä voisin, niin mä palaisin nyt syksyyn takaisin. Siihen syksyyn jolloin mä tutustuin yhteen henkilöön joka on vaikuttanut niin paljon mun elämään. Jos mä voisin niin mä oisin varmaan vaan hiljaa nauttinut siitä ajasta jota silloin elin tämän henkilön kanssa. Enkä olis epäillyt sitä kaikkea niin paljon. Oisin luottanut siihen mitä se kaikki ikinä olikaan. Mut se on nyt surullista kyllä myöhäistä jossitella. :(

Mä näin unta yks yö  tästä henkilöstä. Se uni oli aika pelottava. Vasta siinä mä tajusin mitä mä oikein tunsin tätä henkilöä kohtaan, ja että mä en oo vieläkään päässyt siitä yli vaikka mä oon yrittänyt sitä oikein tiukasi vakuutella itselleni. Kyllä mä hetkeksi unohdin asian, mut yhtäkkiä ne vaan palaa mieleen.

Siinä unessa me istuttiin isolla kivellä meren rannalla käsikkäin. Ei puhuttu mitään, istuttiin vaan ja kuunneltiin meren laulua. Välillä sä käännyit katsomaan ja hymyilit mulle. Se hymy vaan sattui niin hemmetisti. En mä tiedä miksi, sattui vaan.

Mä heräsin kasvot kyyneleissä. Se oli kyl aika noloa kun olin matkalla Helsinkiin ja kaveri katsoi vähän ihmeissään mua. Mut sitä sattuu kaikille ;)

En mä tiedä että mikä tän postauksen pointti on. Ehkä se vois liittyy siihen, että koska me ei voida tietää mitä elämä tuo tullessaan, meidän kannattaa elää se päivä kerrallaan, sellaisenaan ku se meille annetaan. Nauttia niistä päivistä ja hetkistä niin kauan kuin pystyy. Se voi päättyä nääs nopeammin kuin uskoiskaan..

Mun edesmennyt mummi sanoi mulle joskus että me kaikki ollaan kuin pieniä vesipisaroita. Me saadaan uusia vesipisaroita meidän ympärille ja meistä syntyy vuolas virta. Joskus virta hajoaa putouksissa taas pienen pieniksi vesipisaroiksi. Mut me ei hajota, me ollaan vaan ja löydetään uusia vesipisaroita joista syntyy taas uusia virtoja.

Ehkä toi on totta, ehkä ei. Nyt mä oon taas kerran liian väsynyt miettiäkseni yhtään mitään tän enempiä, joten nyt mä painun nukkumaan.

Yöt!

-M

väsymystä ja haaveilua ja

Oon selvinny eilisistä bileistä ja nyt mun väsymyksen seassa alko tehä ihan sikana mieli uutta tatuointia. En kestä ku selailen kaikkii ihanii kuvia. Vitsi oon oikeesti ihan sairaan väsynyt et nukahdan tähän koneelle kyl kohtuu pian. Pakko varmaan ottaa vähä nokosii ennen ku alan lukee ja ennen ku illan idols + sinkkis-leffa alkaa.

Mä voisin esitellä vähä lahjasatoa kuvien merkeissä. 

 

 

 

 

 

omg, mulle ei kerrota edes määränpäätä ennen ku lähen matkustamaan sinne  yksin lentokoneella

Täysikäs-sarjan ensimmäinen ja uniikki paita made by Iida

Tohon vieraskirjaan me kirjoteltiin heti kaikkea illan tapahtumista !

Lisäks sain tietty rahaa ja sitte jotain kynttilöitä yms joita en näe kauheen tarpeelliseksi kuvailla :)

.

Sitte muihin aiheisiin

Tää päivän piristys tuhosi mun Täysikäs-korvikset, mut en huomannu kuvaa ottaessani et vahinko oli jo tapahtunut :D Luulin, että tää on ainoa kuva, joka korviksista on otettu ehjänä. Eka osa on totta. Tää on ainoo kuva korviksista. Toka osa on tarua. Ei ne olekaan ehjät.

En voi myöskään olla laittamatta tatuointikuvia tänne. Törmäsin niin moneen ihanaan, että voisin ottaa ne kaikki. 

 

 

Esim noi. Mut sillee for real niin tota. 

Haluisin käteen tai tohon ranteeseen tatuoinnin ja mul on pieni visio mut en oo viel valmis.

Ei muuta nytte sitte.

Moikka !

-A

Liian monta kysymysmerkkiä yhdelle yölle

Hitto mä vilkuilen jatkuvasti kelloa ja toivon että voisin jotenkin ajatuksen voimalla siirrettyä sitä taaksepäin vaikkapa viikolla. Tai edes muutamalla tunnilla.
Mä oon liian väsynyt nyt, eli käytännössä mun ei kannattais kirjoittaa tätäkään postausta, koska sisältö voi olla taas kerran yllätys yllätys sangen sekava ja sangen omituinen.
Mun pitää herää klo. 03.45, eli kolmen tunnin päästä. Eipä taida tämä poika nukkua yön aikana yhtään...

Huomenna nokka kohti Helsinkiä. Mä vapisen kauhusta jo pelkästä ajatuksesta että mun pitäis selvii huomenna kolmesta eri tunnista ja muutamista tapaamisista. Osa niistä on tosi kivoja, osa ei...
Hemmetin hemmetti, miks ihimeinen ei osaa olla sotkematta omia ja muiden asioita?
Jos joku joskus löytää keinon tähän ratkaisuun, niin pliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiis kertokaa.
Liian suuria ajatuksia liian vähällä nukkumisella liian pienille aivoille.
Ei siis kovinkaan hyvä yhtälö..

Nyt oon kuunnellut koko illan kaikkia ranskalaisia biisejä ja muistellut menneitä. Ei sekään hyvä, koska nyt mä en ainakaan saa unta :D Oon nyt vähän liian solmussa enkä oikein tiedä et miten mä saisin avattua tän solmun. Ehkä mun pitää vaan yrittää repiä tää auki keinolla millä hyvänsä. Ehkä se ois täydellinen ratkaisu tähän kaikkeen tällä hetkellä..? ;o

Nyt mä meen nukkumaan ja otan ton hölömön tuhisemaan mun viereen... :)

Mä nään unta et on kesä ja lämmin. Vois bongailla (;p) ilman et kädet jäätyy.

//.

.\\



Asioita.


.

Je te regarde parler avec les gens.
Tu me sembles si léger, même transparent.
J'regarde passer les jours, la vie en me disant
Je n'cherche pas l'amour, je m'y attends.
J'te regarde t'amuser et je fais semblant
Mais je n'peux pas t'empêcher d'être un enfant.
Toi, tu fais de grands gestes, tu as l'air si content.
Tu vois, des fois, j'déteste ce que je ressens.

Il y a trop de gens qui t'aiment et tu ne me vois pas.
Je n'sortirai pas indemne de cet amour avec toi.
Il y a trop de gens qui t'aiment, qui tournent autour de toi.
Tous les mots d'amour que je sème, tu ne les entends pas.

J'me sens si loin de toi à des moments.
Je n'voudrais pas qu'tu croies que je t'attends.
J'me force à espérer, mais je me mens
Alors, je te regarde t'éloigner tout doucement.

Il y a trop de gens qui t'aiment et tu ne me vois pas.
Je n'sortirai pas indemne de cet amour avec toi.
Il y a trop de gens qui t'aiment, qui tournent autour de toi
Et moi évidemment, je t'aime à mes dépends.
Il y a trop de gens qui t'aiment et tu ne me vois pas.
Je n'sortirai pas indemne d'cet amour avec toi.
Il y a trop de gens qui t'aiment et tu ne vois même pas
Qu'c'est à cause de toi que je mène chaque jour ce drôle de combat.
Il y a trop de gens qui t'aiment et tu ne vois même pas
Qu'c'est à cause de toi que je mène chaque jour ce drôle de combat.

-M

ps. tää ei oo se kuvapostaus josta puhuin aikaisemmin.

-.-

Täs postaukses ei oo mitään järkeä, mut kirjoitan silti ku tekee mieli nyt kirjoittaaa...... :D


Tää koko viikko on ollut ihan ihmeellinen. Oon oppinut aika paljon asioita, mm sen, että

-Jos joskus oot polttanut siltoja takanasi, sä huomaat että se tulee vaikuttamaan jossain vaiheessa sun elämään aika paljon.
-Joskus on parempi olla hiljaa ja salata ne todelliset ajatukset ja tunteet.
-Elämä ei oo yksinkertaista edes yksinkertaisimmillaan.
-Kannattaa purkaa patoutuneet aggressiot välittömästi jos huomaa itsessään sellaisia.....
-Älä pura niitä sun lähimmäisiin. Älä edes silloin, vaikka ne kuinka provosois.
-Tunteita ei voi hallita vaikka kuinka paljon haluais.
-Ne tärkeimmät asiat elämässä on just niitä kaikista kipeimpiä. Se kipu pitää vaan silti tuntea ja oppia siitä jotain, joskus kantapään kautta ja sekin vielä toistamiseen.....
-Vapaus voi vangita (yks ihminen tietää vähän liiankin hyvin että mitä mä tällä tarkoitan, jos luet tän, niin sori..)

Okei oon oppinut aika paljon. Tai siis en oppinut, huomannut vaan tiettyjä asioita. Jännää, eikö ? :D

Oon täs parin päivän aikana selaillut kaikkia vanhoja kuvia ja löysin aika mielenkiintoisia harvinaisuuksia... voi jes mä antaisin mitä tahansa jos saisin kokea/elää tietyt hetket uudestaan. Edes hetken jos vois palata niihin joihinkin fiiliksiin uudestaan. Se ois komiaa se!

♥♥

                                                                        
Mun on ikävä tota ylläolevan kuvan hetkeä. Voiiiiiiii, se oli ihanaa aikaa :)

Oon ihan paniikissa, mul on lauantaina taas pianotunti enkä osaa mitään, omg. En saa varmaan koskaan valmiiksi  tätä :(. Haluaisko joku mennä mun puolesta lauantaina Helsinkiin? Astronautti, sí sí ? :D

Lähiaikoina tulossa iso kuvapostaus.............................................. ;o

Nyt mä meen hiuka eka bongailemaan ja sit nukkumaan, yöt! :)

-M

anonymous

Nyt tuli sellanen fiilinki, että tulenpas kirjottelemaan tänne. Markiisi alotti tänään autokoulun ja meikä vei tänään paperit pollarille, et kohta se kortti häämöttää jo. MEIKÄL ON HUOMEN SYNTTÄRIT. juhuu.
Joo tota siis aattelin laittaa jotain kuvia ainaki ku en ehdi kauheesti edes kirjottelee, syyn voitte arvata. Ehkä teen tätä postausta muutenki vaan siks ettei tarvis lukee..
Olin tänää siis hyppytunnilla viemäs niit papereita ja sitte iskän kaa pysähdyttii vaan eka lidliin ku "ei se mitään tarvii mut jos ois jotain tarjouksia". Ihan perus iskä. Sen jälkee oltiin jo parkkeerattu salen pihaan. Kaikki matkanvarrelta löytyvät kaupat..Siellä me nähtiin isän sisko ja se kutsu meidät päiväkahville. Juututtiin sinne sitte keskustelemaan syvällisiä mm. syövästä ja kaikesta ajankohtaisesta !
Sitte menin takaisin kouluun, ilman motivaatiota, saksan tunnille. Sitte ku mun sisko sai tuksun häät katottua ni se tuli mua hakemaan. Uhkas eka tulla vast puol tuntii myöhemmin (jolloin oisin joutunu oottaa koulussa puol tuntia) vaan niiden maailman turhimpien häiden takia.

Mutta nyt oon kotona ja yritän lukea parhaani mukaan. Okei nyt valehtelin. En todellakaan parhaani mukaan.........mut oon mä jotain kymmenen sivua edistyny + koulussa vähäsen ehdin lukea. Turhuutta. Onneks tänään tulee salkkarit ni on jotai mitä odottaa tält päivältä. Sain myös yllätyksekseni rahaa postissa huomisen takia. Oon kelaillu et mun synttärit pitäis sit kyl aina muistaa ku on naistenpäiväki oikee. Ja kuuluis saada kans jotai ruusuja tai jotain aina. Mun tän päiväset kuvat on kohtuu surkeita, mut laitan niitä nyt kuitenki ku jatkan sitte vähä lukemista.

 

Tää biisi on yks niistä, jotka herättää mussa jotain ihan ihmeellistä. Mä oon aatellu joskus koota tänne jonku listan sellasist biiseistä, joista mä saan vaa jotain, et niit voi kuunnella aina uudelleen eikä kyllästy koskaan. Sit joka kerta vaan odottaa jotain tiettyä kohtaa tai sit vaan on jossain hypnoosissa koko biisin ajan.

Tää ei kuulu niihin kiksibiiseihin valitettavasti...

 

Tänään aion syödä tollaista köyhää ruokaa, mut toi on aika hyvää kyl !

Tää kirja on visuaalisesti paljon mielenkiintosempi ku sisällöltään

Harmi. 

Mut hei tota mä alan tekee synttärikutsuja, ja ruokaa, ja sitte varmaa luen vähä ja sit salkkarit <3 ja sitte luen taas. Huomen aamul herään varmaan johonki äitin performanssiin mun sängyn vierellä. Sitä odotellessa. 

-A

Minä - Rapu

Ravun vuodenaika:

Ravut syntyvät aikana jolloin luonto siirtyy kesäaikaan. Lämpö on ihanimmillaan ja kasvit keskittyvät hedelmien ja siementen tuottamiseen parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Aikansa ilmiöitä seuraten myös Ravut osaavat luoda ympärilleen turvallisen ja hellän ilmapiirin niin halutessaan. Rapu-ihminen suhtautuu asiaan kuin asiaan joko lämpimästi ja välittävästi tai sitten välinpitämättömästi. Nämä kaksi olotilaa voivat vaihdella salaman nopeasti, sillä Rapu reagoi kaikkeen tunteella. Väärä sana tai väärä ilme voi muuttaa lämpöä ja turvallisuutta huokuvan Ravun jäätävän välinpitämättömäksi kesken lauseen, halauksen tai rakastelun. Rapu suojelee sisintään kuin luonto jatkuvuuttaan ja vaaran uhatessa nousee mitään läpäisemätön panssari kuin tyhjästä Ravun ja tunkeilijan väliin.

Hallitseva planeetta:

Rapua hallitseva taivaankappale on Kuu, joka heijastaa Auringon valoa silloin kun muuten on pimeää. Rapu edustaakin olemassaolollaan ihmisen näkymätöntä puolta, joka heijastuu käyttäytymisessä kaikista peittely yrityksistä huolimatta. Ravut eivät kaipaa sanoja huomatakseen tulleensa loukatuiksi. Pelkkä arvosteluun viittaava äänensävy voi saada Rapu raukan käpertymään kuoreensa tai pakenemaan kauhistunut katse silmissään jonnekin itsesäälin ja henkisesti koetun murhayrityksen läpäisemättömään viidakkoon. Parhaaltakin ihmistuntijalta vie vuosikausia päästä sinuiksi Ravun ailahtelevan tunnemaailman kanssa.

Rakkaus:

Rapu voi helpottaa oloaan opettelemalla kunnioittamaan omia tunteitaan ja ennen kaikkea opettelemalla sanomaan ääneen että on kokenut tulleensa loukatuksi. Useimmiten kysymys on eriasteisista väärinkäsityksistä, jotka on helppo selvittää. Mikään ei ole Ravulle vaikeampaa kuin myöntää tulleensa jollain tavalla loukatuksi. Rapu kun ei itse halua loukata ketään paitsi tietysti kostaakseen vuosien takaisia väärinkäytöksiä itseään kohtaan. Ravun kumppaniksi on helppo päästä, mutta Ravun kanssa eläminen vaatii niin pitkää pinnaa ja niin valtavaa ymmärrystä, että vain harvat ja valitut pystyvät luomaan tasapainoisen suhteen tähän eläinradan mutkikkaimpaan oikuttelijaan.

Seksi:

Seksuaalisesti Rapu on kaikista merkeistä hellin ja haavoittuvin. Rapu heittää panssarinsa lattialle yhdessä vaatteiden kanssa ja sellaista ei tapahdu ilman molemminpuolista emotionaalista vetovoimaa. Rakastellessaan Rapu haluaa antaa ja hiukan myöhemmin myös vastaanottaa puhtainta mahdollista mielihyvää. Rapu varmistaa keinolla millä hyvänsä kumppaninsa tyydytyksen ennen kuin on itse valmis heittäytymään nautinnon hornankattilaan. Vaikka Ravun into tuottaa mielihyvää välillä ajautuu naurettaviin mittoihin niin naureskeluun ei ole aihetta ellet halua verisesti loukata tätä hellyyden lähettilästä.

Ravun valttikortit:

Rapu on intuitiivinen, sisäistävä ja psyykkinen merkki, joka etsii ja suo pysyvyyttä, jatkuvuutta ja oman elämänpiirin rajoitettua rauhaa. Rapu huolehtii ja hoivaa läheisiä ihmisiä kuin suuri äiti konsanaan. Hän tietää paljon ihmisluonnosta, psyykkisistä voimista ja tunteiden liikkeistä. Herkkä ja kuvittelukykyinen mieli on hyödynnettävissä ammatillisillakin alueilla. Vaistojensa ja sympaattisuutensa avulla Rapu pystyy vastaamaan ympäristönsä lausumattomiin odotuksiin ja toiveisiin vaatimatta palkkiokseen muuta kuin toisen tyytyväisyyden.

Ravun heikkoudet:

Ravun herkkää olemusta vaivaa tavallista useammin masentuneisuus, itsesääli, ujous ja alemmuudentunto. Arvostelunpelko saa Ravun käpertymään kuoreensa pienenkin moitteen uhatessa usein ilman mitään todellista aihetta. Takertuminen kaikkeen ympärillä olevaan niin tiukasti, että varmasti joutuu siitä luopumaan kuuluu Ravun koulunkäyntiin. Ravulla on myös tuskastuttavan hyvä muisti kaikkien kokemiensa vääryyksien suhteen ja hänen kaunaisuutensa ei vähästä hellitä. Täysin käsittämätön oikullisuus tekee Ravusta vaikean kumppanin yhtälailla työ- kuin rakkausasioissakin.

Ravun sairaudet:

Ravun ongelmana on herkkään mieleen reagoiva herkkä vatsa. Vatsahaavan ennaltaehkäisy pitäisi sisällyttää kulinaarisiin nautintoihin helposti sortuvan Ravun päiväohjelmaan. Hermot saattavat myös reistailla varsinkin täydenkuun osuessa omaan merkkiin. Kuuhulluus ja siihen liitettävä unettomuus vaivaavat helposti. Tavallista useammin löytyy myös sappikiviä Ravun merkeissä syntyneiltä.