pää hanskalokerossa

mä teen tän koska markiisi ei tee.

Oltiin ajelulla maanantaina. Tiistaina aamulla töihin. Mut en pyörtyny!
Me aloteltiin kuuden jälkeen ja seikkailtiin. Here we go.

Eka mentiin Tussukujan kierrokselle, ja tehtiin lenkki "VÄÄRÄÄN" SUUNTAAN, jonka jälkeen markiisi ajoi melkein ojaan. Kuvasimme jäljet:

Sitte jatkettiin siitä möykkytielle. Tai muokki, kyöppy, moukku, möntty.. rakkaalla lapsella on monta nimeä (;
Siellä märät oksat pieksivät autoamme ja vesi virtasi ikkunoista sisään pyyhkijöiden pyyhkiessä + sellokonserton pauhatessa. Käännyimme tien päässä ympäri ja jatkoimme tankkauspisteelle, jossa tylsän ja liian normaalin tankkauksen lisäksi tööttäilimme (vahingossa) edelläoleville tankkaajille ja paparazzailimme heitä.

 TÄÄ SUTIIII!!!!!!!

Kyl ooppeliin meni niin paljon bensaa, että ei voinu edes tietoja näyttötauluun jättää. Miks se olis muka johtunu siitä, et me kuvailtiin niin uteliaina ?

Tankki täynnä me suunnattiin kauppaan ostamaan mitä mielenkiintoisempia juttuja. Me vähän kuvailtiin ja riehuttiin siellä..mä olin paparazzi ja kuvasin markiisin kauppareissua. Siis vittu se osti jotain keittoja...lol ?

Mentiin karkkihyllylle, jonka sijainnista markiisi ensin vähän erehtyi :DD

(ja vittu kyllä nukahdin tähän väliin, heräsin äsken...jän vähä liian pitkäks aikaa oottaa kuvien latautumista. SIIS VITTU NUKAHDIN KESKEN tän postauksen kirjottamisen. vitun säälittävää.)

"oho siis ei tossa ollukkaan karkkia"

Kaupassa bongasimme myös satunnaisen Kiken:

Kauppakassit täpötäysinä suuntasimme kohti yksityistietä ja sen varrella makaavia hevosia.

Hevoset paistattelivat päivää siihen asti, kunnes markiisit työnsivät golffin nokkansa heidän pihalleen. He olivat suunniltaan. Musta varjokaan ei tepsinyt.

Hepat olivat vain vähän aikaa uteliaita ja viriilejä, mutta myöhemmin heitä ei enää poseeraaminen kiinnostanut. Ne vain pärskivät meidän päällemme räkää !  (NP Priere Paienne!!!!!! millee sopiiki tähän hevosaiheeseen...)

Markiisi kuitenkin innostui ehdottelemaan hevosille rivouksia en français, ja siitähän hevoset sitten innostuivat :DDDDD jopa niin paljon, että markiisin pyyntö näytti ulkoisten merkkien perusteella hyväksytyltä :D vittu kuolen.

(ulkoisista merkeistä, joita tarkoitan, en viitsi laittaa kuitenkaan kuvaa - provokatiivisista syistä)

Sen sijaan, hevosista:

Oltiin just haukuttu noi hevoset ihan pystyyn ja sit näytin tota kuvaa markiisille ni sen kommentti oli "no vittu tosi söpöö vittu"

 haaahaaa vitun pelle

No sitte ku lopulta saatiin tarpeeksemme noista hevosista....

Mentiin eteenpäin yksityistietä ja lähettiin karkuun ampiaisia.

 Ajauduttiin metsään ja röökattiin autossa

Ylläolevassa kuvassa näette selvästi markiisin ja markiisin !

Pääsimme metsätien päähän, josta löysimme postilaatikon. Sen antimet takapenkille heitettyinä ("vittu tää on muute paska lehti") lähdimme kohti seuraavaa määränpäätä.

Kierrätyspiste ! Suurien laatikoiden ja tolppien ympäröimänä aloimme harrastaa visuaalista taidetta. (markiisin idea)

 Mediapainotteinen taideteos saa uusia muotoja pala palalta

"saaks mä kysyä et miten toi ES liittyy mediaan?" "noku mediaa käyttäessä tulee niin väsyneeksi, et sit tarvii juoda ES:sää"

Lopulta poseerasimme median keskuudessa ja katsoimme halveksuvasti ohiajavia autoja, jotka kyttäsivät! "ETTEKSTE VITTU OO ENNEN TAIDETTA NÄHNY?!?!"

Ja vaikka paikka kehotettiin pitämään siistinä, ajateltiin, et mitä kaunis taide nyt muka roskais ? Ja silmäniloahan toi on, joten päätettiin jättää noi niille sijoilleen. Saa sitten pinkkitakkiset pellonkuokkijat tulla hemmottelemaan verkkokalvojaan.

SITTEN saatiin päähänpisto ja lähettiin aika kauas. "Vain käydäksemme tupakalla". Spontaani elämä on parasta <3

Kaiken tämän jälkeen tutustuimme "paikalliseen" ukkeliin vain koska herätimme vähän liikaa huomiota bensa-aseman tuntumassa. Mun liikkellelähtö sai viereen parkkeeratun auton kuskin kauhun partaalle, ja se tuli juttelemaan. Suoraan sanottuna en tiedä miten se juttu oikein lähti, miks se siis tuli sieltä ja puhui jotain meille. Meni multa vähän ohi se. Ihmetteli kai sitä randomia tyyppiä, joka meitä herjas tööttäilystä. Ei tosiaan tunnettu sitä. Ajoi vaan meidän viereen bensa-asemalla, avas ikkunan ja alkoi valittaa. En tajua... krhm. (juttuhan ei siis oikeasti ihan niin mennyt, mutta pokka piti)

Oon varmaan tehnyt tätä postausta jotain kaks tuntia. Noi kuvat latautuu ihan vitun hitaasti ja kaikkea. Nukkunukki välissä kuten huomasitte arvoisat lukijat.

Jatketaan. Emme siis saaneet bensaa kortilla. KUMMALLAKAAN :DD Markiisi viittoi kyseisen paikallisen juntin paikalle ja tuikkaili korttia pesään. Ei onnistunut. Juntti neuvoi meille tien lähimmälle polttoaineen tankkaamispisteelle. Markiisi yritti kirjoittaa ohjeita, mutta hänen keskittymiskykynsä jostain syystä herpaantui kesken järkiperäisen ajattelun, ja ohjeet jäivät hivenen tyngiksi:

JOTEN, juntti piirsi meille nuoteilla höystetyn kartan, josta seuraava keskustelu juontui: "Hei kato nuotti!" "OOTSÄ HEI MUUSIKKO??" "siis en" "no osaatko soittaa jotain soitinta?" "no joskus oon bassoa soittanu, mut se nyt on sellane et sitä voi soittaa vaik ei musiikist tietäis mitään, kaikkihan sitä osaa soittaa!" "no mä en osaa laittaa sitä edes päälle...."
vitun hyvä.

Löysimme kuitenkin bensa-aseman, jossa kortti toimi. Samaisella asemalla tapasimme myös uuden tuttavuuden "moikkaillaan kaikille ihmisille" -tempauksemme johdosta. Vanha äijänkörmy suositteli meille baaria. Lähdimme heti kyseiseen baariin vittuun sieltä asemalta.
Yritimme löytää pois kämäisen kaupungin keskeltä, mutta emme kovin hyvällä menestyksellä. Ajoimme yxisuuntaista väärään suuntaan, teimme U-KÄÄNNÖKSEN ja ajoimme taas (?) väärään suuntaan. Pääsimme mopoauton kannoille ja yritimme viittoa heitä viettämään aikaa kanssamme savukkeiden merkeissä. Mokomat ehtivät kääntyä. Seuraavaksi testailimme vinkuvia liikkellelähtöjä liikennevaloissa teinien silmäparien pongahtaessa ulos kuopistaan. Monta kertaa. (Ne munat meni kato aina takas sillee.)

Monen mutkan, ykisuuntaisen ja liikenneympyrän kautta markiisi osasi ohjata meidät pois sieltä kusireiäistä :DDD se varmaan kirjotetaan oikeesti jotenki hienosti rei'ästä tai jotain. Mut markiisit ei oo kauheen sivistyneitä. Rikkoa nyt montaa liikennesääntöä ja vähän lakiakin.

Päästyämme takaisin sivistyksen kehtoon ajelimme pitkin erilaisia sivukujia ja vaihtelimme lentoa kuskissa. Tai kuskia lennossa. Se oli siisteintä ikinä ? Kera kaasun ja jarrun viimeistelimme performanssimme täydelliseksi. Tuloksena hillittömät naurukohtaukset ja käsijarrun tienoille jumiin jääneet raajat.

Myöhäisillassa karkasimme pöpelikköön (lue: jonkun takapihalle) ja heinät jäivät oven väliin :C voi niitä raukkoja

Harrastimme tottakai myös vähän nostalgiaa "ohjaa mut jonneki rakas markiisi" -tyylillä, ja markiisi peruutti ihan ___VAHINGOSSA___ kuusiaitaan.

Aamu sarasti ja oli pakko lopettaa ajelut, ettei ois tarvinnut lähteä suoraan töihin hevosen räkää paidassa yms.
Lähtö kotiin ei sujunut myöskään ilman ongelmia. Ensin ajoin kiveen. Markiisi nauroi kusena mulle ja oli pakko pysähtyä ja ottaa alusta. Toisella yrityskerralla en jaksanut väsymyksestäni johtuen kääntää rattia risteyksessä, joten ajoin poikittain tielle. (onneksi korvessa ei liiku siihen aikaan porukkaa - vain satunnaisia mustia miehiä ja mopopoikia, joita voi salakuvata kaupassa) Kolmas kerta sanoi toden ja nukahdin vain pari kertaa rattiin. Aikuisten oikeesti heräsin kerran jostain pientareelta. Sen jälkeen ajoin niin kovaa kotiin, etten ehtinyt enää sulkea silmiäni.
Ehdin nukkua kolme tuntia. Mut se on hei ihan hyvä? Markiisi nukkui tänään kaksi tuntia vanhalla ja juoneikkaalla pöydällä. Se on ehkä vähän parempi ;)

 kiitos et saan kuuluu elämääs rakas markiisi

<3: aa